Rotkoja, linnoja ja terassiviljelmiä

Omanin keskiosassa: Al Dakhiliyah

Terassiviljelmiä jyrkillä seinämillä, mahtavia kanjoneita ja rotkoja, idyllisiä vuoristokyliä, vaikuttavia linnoituksia ja palatseja – Dakhiliyah oli vuosisatojen ajan Omanin kulttuurinen sydän. Ihmiset olivat täällä suojassa hyökkäyksiltä, 3000 metrin korkuisen Hajar-vuoriston seinämät muodostavat valloittamattoman luonnollisen bastionin. Se, joka haluaa valloittaa sen tänään, kulkee hyvin merkittyjä vaelluspolkuja henkeä salpaavan kauniisiin näköalapaikkoihin pyörryttävän korkeissa paikoissa – vaiva, joka kannattaa.

Vesikanavien tiheä verkosto kulkee läpipääsemättömän vuoriston läpi, nostattaa yhtäkkiä odottamatta pieniä vihreitä paratiisejä.

Nizwa oli ja on vieläkin Ibadiyahin, suvainnollisen omanilaisen islamilaisen lain koulukunnan, henkinen keskus, mutta myös hopeaseppätaidon. Linnoituksen 23 metriä korkeasta monumentaalisesta pyöreästä tornista katse kulkee yli loputtomien palmumetsien ja kaupungin suuren torialueen. Joka perjantaiaamupäivä täällä tingitään suureen ääneen vuohista ja lehmistä.

Nizwa ja myös Bahla olivat aikaisemmin pääkaupunkeja. Niiden arkkitehtuuri on vaikuttavaa. Bahlan lähistöllä olevat valtavat saviesiintymät tekivät mahdolliseksi, että koko keitaan pystyi ympäröimään 12 kilometriä pitkällä muurilla.

Kuin savesta muotoutunut vuoristo linnoitus Hisn Tamah nousee taatelipalmujen vihreästä merestä. Tällä hetkellä sitä saneerataan UNESCON tarkkailun alla varovasti vanhan savirakennusperinteen mukaisesti. Se on UNESCON maailmanperintölistalla.

Jabrinin linnoitus oli 1600-luvulla filosofien, kirjailijoiden, taiteilijoiden ja muusikoiden tapaamispaikka. Taiteellisesti muotoillut tilat ja maalatut puukatot tekevät tästä kulttuuripalatsista maan tärkeimmän muistomerkin.