Suolasoita, öljykenttiä ja muinaisia hautoja

Lännessä: Al Dhahirah

Al Dhahirah tarkoittaa «selkää» ja on nimitys puoliaavikkomaiselle tasangolle, joka ulottuu pohjoisen Hajar-vuoriston läntisestä reunasta Arabian suuren hiekka-aavikon, Rub al Khalin, dyyneihin.

Yli 4000 vuotta sitten Ibrin takaisilla vuorilla oli laaja kuparikaivostoiminta, josta kupari vietiin veneillä Mesopotamian ja Induslaakson korkeakulttuureihin.

Siitä alkoi laajavaikutteinen merikaupankäynti. Näistä ajoista on vielä tänään jäljellä kuonakasoja ja ennen kaikkea lukemattomia, kivilaatoista koottuja mehiläiskekohautoja ja suuria, pyöreitä yhteishautoja.

Batin ja Amlahin alueen nekropolit ovat tämän aikakauden suurimpia ja kuuluvat UNESCON maailmanperintöön.

Ibri oli aikoinaan Persianlahden pahamaineisten merirosvojen kauppapaikka. Nämä ajat ovat jo pitkään ohi, mutta vieläkin iso suq ja komea linnoitus keskellä keidasta tekevät suuren vaikutuksen.

Saudi-Arabian rajalla ovat pahamaineiset Umm as Samimin, «myrkkyjen äidin», suolasuot. Alue, johon ei vieläkään pääse edes nykyaikaisilla ajoneuvoilla. Niin luotaan poistyöntäviä tämän raja-alueen naapurissa olevat tasangot ovatkin, niin tärkeitä ne ovat kuitenkin koko maalle. Täällä Fahudin lähellä on Omanin taloudellinen sydän, täältä löytyvät tärkeimmät öljykentät. Tämä alue on Omanin kuumin – kesällä yli 50 celsiusasteen lämpötilat ovat tavallisia. Varjoa ei löydy. Aurinko paistaa pystysuoraan porauslaitteisiin, kuumat tuulet tuntuvat polttavan kaiken.